Laatokanlinna tai Vanha-Laatokka (venäjäksi Staraja Ladoga) on kunta Laatokasta 13 km etelään Olhavanjoen rannalla. Laatokanlinna tunnetaan historiassa yhtenä Pohjois-Venäjän vanhimmista kaupungeista. Viikinkiajalla se oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta.
Varjagit nimittivät kaupunkia Aldeigjuborgiksi eli Aldeigjun linnaksi. Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä. Sen oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea. Novgorodin ruhtinaskunnan aikana se oli koko valtakunnassa ainoa satama, johon merikelpoiset alukset pääsivät. Siitä ylöspäin oli koskia, joista pääsi ylävirtaan kohti Ilmajärveä vain jokiveneillä. Kevätulvien myötä varjagit laskivat veneillään Novgorodista Staraja Ladogaan ja sieltä Ruotsiin.
Laatokanlinnan sijainti oli strategisesti erittäin tärkeä, koska siitä pystyi valvomaan jokireittiä, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat Itämereltä Konstantinopoliin ja Volgalle. Viikinkiaikainen Aldeigjuborg perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Jatkuvien heimokahakoiden seurauksena Nestorin kronikan mukaan vuonna 862 rusit eli varjagit kutsuttiin saattamaan maahan järjestys ja hallitsemaan heitä. Varjagiruhtinas Rurik otti aluksi Laatokanlinnan hallituskaupungikseen.
Laatokanlinna oli 950-luvulle asti yksi tärkeimmistä Itä-Euroopan kauppapaikoista. Eymundin saagassa kerrotaan, että Ruotsin kuninkaan Olavi Sylikuninkaan tytär Ingegerd meni naimisiin Novgorodin ja Kiovan suuriruhtinaan Jaroslav I Viisaan kanssa vuonna 1019. Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkeri (eli Ingegerdin maat). Inkerinmaa jäi tavallaan puolueettomaksi alueeksi Ruotsin ja Novgorodin väliin. Näin Novgorodin ruhtinas pystyi paremmin keskittymään taisteluun Kiovan ruhtinaskunnan hallinnasta, johon myös Puolan kuningas pyrki. Vähitellen Laatokanlinnasta tuli Novgorodin aluskaupunki. Vuonna 1116 rakennettu kivinen linnoitus on monissa Ruotsin ja Novgorodin välisissä sodissa tuhottu ja rakennettu aina uudelleen samaan paikkaan.
Laatokanlinna menetti kaupunkioikeutensa vuonna 1703, kun Pietari Suuri perusti Uuden-Laatokan Olhavanjoen suulle ja siirrätti koko väestön uuteen kylään. Näin aikaisempi Laatokanlinna sai nimen Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.
Nykyinen Staraja Ladogan kunta on kooltaan 139 neliökilometriä ja vuonna 2016 sen asukasluku oli 2508. Kunnan keskuksessa asuu noin 2000 henkeä. Kuntaan kuuluu lisäksi 16 muuta kylää. Vuonna 2003 Laatokanlinnassa vietettiin 1250-vuotisjuhlia. Venäjän presidentti Putin nimitti sen Pohjois-Rusin vanhimmaksi pääkaupungiksi (Drevnjaja stolitsa Severnoi Rusi).
