Yksi vuoden tärkempiä loma-aikoja Venäjällä on vuodenvaihde ja tänä talvena useimmat venäläiset ovat lomalla 30.12.-8.1. välisen ajan.

Myös Venäjän Helsingin konsulaatti on ilmoittanut olevansa kiinni tuon ajan ja suosittelemmekin kaikkia tammikuussa Venäjälle matkustavia anomaan viisuminsa hyvissä ajoin ennen joulua.

Jos matkustatte Venäjälle 29.12.-10.1. välisenä aikana, niin viisuminhakupapereiden tulee olla toimistollamme viimeistään torstaina 21.12.2017.

Jos matkustatte Venäjälle 11.1.-20.1. välisenä aikana, niin viisuminhakupapereiden tulee olla toimistollamme viimeistään torstaina 28.12.2017.


Lainaus konsulaatin nettisivulta venäläisten uudenvuodenvietosta:

Venäläisiä juhlia ja traditioita

Venäjän kielen sana "prazdnik" (juhlapäivä) johtuu käsitteistä "prazdnyi" (vapaa, joutilas) ja "pustoi" (tyhjä, joutava) ja tarkoittaa vapaapäivää, ei työssä oloa. Todellakin juhlapäivät, jotka keskeyttävät työpäivien rytmin, ovat ennen muuta lepoa. Samalla juhlapäivillä on tärkeä sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys, ne auttavat säilyttämään ja turvaamaan sukupolvien perinteiden jatkuvuuden.

Ensimmäisenä sekä järjestyksessä että hauskanpidon mittavuudessa on Uusi vuosi. Luultavasti mitään muuta juhlapäivää ei odoteta yhtä kärsimättömästi. Lapset haaveilevat uudenvuoden lahjoista, aikuiset salaisimpien toiveiden täyttymistä ja kaikki toivovat toisilleen onnea ja kaikkea hyvää sekä iloa alkavalle vuodelle. Juhlan lähestyessä lapsille järjestetään aamupäiväjuhlia, vähän vanhemmille tanssiaisia ja estradikonsertteja. Itse Uuden vuoden juhlaa vietetään kuitenkin suurelta osaltaan kotona, perheen parsissa, kuusi koristellaan ja katetaan juhlapöytä.

Ensimmäisen kerran Uutta vuotta Venäjällä juhlittiin tammikuun 1. päivän vastaisena yönä vuonna 1700 Pietari Suuren aikana.
Ennen sitä Venäjällä vuosi vaihtui 1. syyskuuta ja vielä aiemmin 1400-luvun loppuun saakka 1. maaliskuuta.
Eurooppalaisen esimerkin mukaisesti uuden vuoden symboliksi tuli kuusi. Pietari I asetuksessa vuodelta 1699 ei kuitenkaan vielä konkreettisesti mainittu kuusipuuta vaan yleisemmin puita. Aluksi niitä koristeltiin pähkinöillä, konvehdeilla, hedelmillä ja vihanneksilla. Kuusia alettiin koristella vasta 1800-luvun keskivaiheilla. Ensimmäisen kerran koristeltu kuusipuu valaistiin kynttilöillä vuonna 1852 Pietarissa Jekaterininskin rautatieaseman rakennuksessa (nykyisin Moskovan asema). 1800-luvun puolivälissä Venäjälle ilmaantui ensimmäisiä kuusenkoristeita, nauhoja ja eri väristä koristelupaperia.
Vuosisadan lopulla tuli tavaksi järjestää muodikkaita teatteriesityksiä, jotka usein olivat kopioita herrasväen juhlista.
Ensimmäinen Pakkasukko (läntinen Santa Claus tai joulupukki) ja hänen lapsenlapsensa Snegurotshka (lumityttö) ilmestyivät yleisöä ihastuttaneen N.A.Rimski-Korsakovin samannimisen oopperan mukaan.

Neuvostovallan ensi vuosina kuusijuhlien viettoon suhtauduttiin vieroksuen, niitä pidettiin porvarillisena jäänteenä, mutta myöhemmin traditio otettiin uudestaan käyttöön. Neuvostoaikana uuden vuoden juhlapöytään ilmaantuivat liha- tai kalahyytelö, sillisalaatti venäläisittäin, itämeren savustettu kilohaili öljyssä, Olivier-salaatti, ja "Sovetskoje shampanskoje" (samppanja). Samppanjapullon avaaminen Kremlin kellojen lyödessä kaksitoista muodostuikin Uuden vuoden juhlan huipentumaksi. Silloin tulivat muotiin myös "Goluboi ogonjok" -televisio-ohjelmat ja myöhemmin erityiset uuden vuoden elokuvat.

Tammikuun 14. päivän vastaista yötä sanotaan Venäjällä "Vanhaksi uudeksi vuodeksi".
Vuoteen 1918 saakka Venäjällä oli käytössä juliaaninen kalenteri, joka erosi 13 päivällä Euroopassa noudatetusta gregoriaanisesta kalenterista.
Neuvostovallan asetuksella 24. tammikuuta 1918 Venäjä siirtyi käyttämään samaa kalenteria kuin muutkin maat, mutta silti pitkän aikaa kaikki päivämäärät ilmaistiin merkinnällä "vanhaa lukua" tai "uutta lukua". Ajan myötä totuttiin uuteen kalenteriin, mutta Vanhan Uuden vuoden viettoperinne säilyi.
Tätä juhlaa vietetään useimmiten iloisemmin kuin juhlallisempaa Uuden vuoden juhlaa pääkaupungin kellojen kumahdellessa.

Kaikkia kirkollisia juhlia vietetään Venäjällä juliaanisen kalenterin mukaisesti. Näin myös merkittävintä ja tärkeintä juhlaa, Kristuksen syntymäpäivää – Joulua vietetään 7. tammikuuta. Venäjällä, kuten muissakin maissa, on tapana viettää juhlallisesti ei itse syntymäpäivää 7. tammikuuta, vaan sen aattoa.
Jouluaatto slaavilaisittain, "Rozhdestvenskij Sotshelnik", johtuu slaavilaisesta sanasta "sotshivo", joka tarkoittaa ohra-, vehnä- tai riisipuuroa hunajan tai rusinoiden kanssa.
Koska jouluaattona päättyy neljä viikkoa kestänyt joulupaasto, niin Venäjällä tavallisesti pidättäydyttiin ruuasta myöhäiseen iltaan - "ensimmäiseen tähteen saakka" , illallisen piti olla paastoruokaa. Illallisen jälkeen lähdettiin kirkkoon öiseen joulujumalanpalvelukseen, ja ensimmäisenä joulupäivänä katettiin juhla-ateria.

Joulupäivästä alkoivat joulupyhät "Svjatki" – kaksitoista päivää Jeesuksen kastamiseen – loppiaiseen, jotka kestivät 19. tammikuuta saakka.
Loppiaisen päähuvituksia olivat naamiaiset, povaaminen sekä "koljadovanije", kiertävä laulutervehdys (vrt. tiernapojat), jolloin kiertävä lauluryhmä kävi taloissa laulamassa kantaen keppiin kiinnitettyä paperista tähteä (Betlehemin tähti).

 


Pikahaku

Pakettimatka