Volgan Bulgaria tai Bolgaria oli Volgan keskijuoksulla sijainnut voimakas valtio 900-1200 -luvuilla. Sitä hallinneet bolgaarit eli bulgaarit olivat turkkilaisia kieliä puhunutta väestöä. Saman väestön toinen haara siirtyi Kaakkois-Eurooppaan, slaavilaistui, kristillistyi ja antoi nimen Bulgarian valtiolle. Idän bulgaarit kääntyivät 900-luvulla islamiin.

Volgan Bulgarian alue (Bulgar) sijaitsi suunnilleen nykyisen Tatarstanin tasavallan kohdalla.

Bulgaria joutui mongolien hyökkäyksen kohteeksi, ja se valloitettiin vuonna 1236, jolloin siitä tuli osa Kultaisen ordan kaanikuntaa. Kun Kultainen orda hajosi, osasta entisestä Bulgariasta muodostettiin Kazanin kaanikunta, joka oli olemassa vuoteen 1552. Tällöin Iivana Julma valloitti Kazanin ja liitti sen osaksi Venäjän valtakuntaa. Alueesta muodostettiin 1700-luvulla Kazanin kuvernementti, ja se jaettiin Tatarstanin ja Baškortostanin tasavalloiksi 1919-1920.

Bulgaarit ja tataarit

Alueen väestöistä käytetty tataari-nimitys tuli mongolivalloittajien mukana. Kultaisen ordan synnyttyä tätä nimitystä ryhdyttiin käyttämään myös miehitetyn alueen väestöstä. Bulgaarit eivät kuitenkaan itse kutsuneet itseään tataareiksi, vaan nimitystä käyttivät lähinnä venäläiset Kultaisen ordan ei-venäläisistä kansoista.

1500-1600 luvulla alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan siirretyt kazanilaiset ja mishäärit menettivät entiset alueelliset nimityksensä, jolloin heidän oli pakko aktiivisen keskinäisen sekoittumisen takia ottaa käyttöön yhteinen etonyymi, tataarit, jota Kultainen orda ja paikalliset feodaalit olivat juurruttaneet kansaan jo Kultaisen ordan ajoista lähtien. Yhdentymisen jälkeen alkoivat venäläiset feodaalit ja tsaarin hallinto kutsua kazanilaisia ja mishääreitä tällä nimellä. Sitkeiden ponnistelujen ansiosta se levisi vähitellen myös kansan keskuuteen. Valtaosa tataariväestöä piti kuitenkin parempana kutsua itseään bolgaareiksi.


Lähde: Wikipedia

Pikahaku