Aleksanteri Syväriläisen luostarikompleksi sijaitsee Laatokan itäpuolella Svirskojen kylässä (Staraja Sloboda/Troitsankontu) vanhan Aunukseen johtavan maantien varrella. Sen perustamisvuotena pidetään vuotta 1506.

Luostarin syntyhistoria on seuraavanlainen: Valamolainen munkki Aleksanteri, luostarin perustaja, saapui Roshtshinskoje –järven rannalle vuonna 1484, jossa asui yksinäisyydessä seitsemän vuotta. Vuonna 1491 Aleksanterin luokse saapuneet munkit pystyttivät yhdessä Roshtshinskoje ja Svetloje –järvien väliselle kannakselle puisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon. Siitä sai alkunsa Pyhän Kolminaisuuden luostari. Valitettavasti yhtään sen aikaista puurakennusta ei ole säilynyt jäljellä. Kivirakentaminen alkoi luostarissa 1530-luvulla. Ensin rakennettiin Jumalanäidin Suojeluksen kirkko, trapesa ja kellotorni ennen palaneen puisen kirkon paikalle. Sitten pystytettiin kivestä myös Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Samoihin aikoihin 600 m päähän Kolminaisuuden kirkosta Roshtshinskoje-järven rannalle alettiin rakentaa toista luostarikompleksia Kristuksen Kirkastuksen kunniaksi.

Kunnianarvoisa Aleksanteri kuoli 30.08.1533 ja hänet haudattiin lähelle Kristuksen Kirkastumisen kirkkoa, alttarin oikealle puolelle. 14 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1547 piispainkokous julisti Aleksanteri Syväriläisen pyhäksi.

1600-luvulla molemmat luostarit joutuivat ryöstelyjen kohteiksi ja ruotsalaiset polttivat ne kolme kertaa 1613, 1615 ja 1618. Onneksi Stolbovan rauhassa raja jäi kulkemaan lännessä ja jälleenrakentamiseen päästiin jo 1620. Vuonna 1641 Kristuksen Kirkastumisen kirkon rakennustöiden yhteydessä otettiin talteen kunnianarvoisan Aleksanteri Syväriläisen maalliset jäännökset ja 1644 töiden loputtua ne sijoitettiin arvokkaaseen tsaari Mihail Feodorovitshin lahjoittamaan relikvaarioon. Siitä lähtien Pyhän Kolminaisuuden Syväriläinen luostari on ollut Luoteis-Venäjän hengellinen keskus. 1649 rakennettiin uusi kivinen kellotorni entisen puisen tilalle. 1670-luvulla pystytettiin kaksikerroksinen rakennus munkkien keljoja varten. 1695 rakennettiin kivinen Kolminaisuuden kirkko entisen tilalle ja vuonna 1718 sen pohjoispuolelle rakennettiin kivinen Ioann Damaskinin sairaalakirkko.

Vuonna 1918 bolshevikit pidättivät ja ampuivat munkit ja ryöstivät luostarin. Relikvaario vietiin ensin Lotinanpeltoon ja sitten Pietariin. Itse luostari muutettiin keskitysleiriksi, joka sai surullisenkuuluisan nimen ”Svirlag”. Toisen maailmansodan aikana molemmat luostarit kärsivät suuresti rintamalinjan läheisyydessä. Vuonna 1953 leiri muutettiin mielisairaalaksi parantumattomille potilaille. 1970 luvulla Kolminaisuuden luostarissa tehtiin kunnostustöitä ja poistettiin joitain vanhimpia rakennelmia.
Jälleenrakennettiin kellotorni ja sivusiipi sekä uusittiin savupiippuja.

Vuonna 1997 luostari palautettiin kirkolle ja 1998 luostari sai toistamiseen pyhän Aleksanteri Syväriläisen maalliset jäännökset.

Pikahaku