Perimätiedon mukaan Viipurin perusti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293. Linnassa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin tullut esiin merkkejä myös linnaa edeltäneistä rakennuksista. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 kaupungista tuli virallisesti osa Ruotsin valtakuntaa. Suuren Pohjan Sodan (Isovihan) jälkeen Uudenkaupungin rauhassa (1721) Ruotsi joutui luopumaan Viipurista ja se liitettiin Tsaarin Venäjään. Venäjän vallattua lopunkin Suomen Ruotsilta vuoden 1808 Suomen sodassa, liitettiin koko Vanha Suomi ja sen osana Viipuri Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812.

Viipuria haluavat monet tahot nimittää omaksi kaupungikseen. Sen vaiherikkaasta menneisyydestä johtuu, että kaikki ovat tavallaan oikeassa:

  • Viipuri on vanha karjalainen kaupunki.
    Sen paikalla on kiistatta ollut karjalaista asutusta jo ennen linnaa.
  • Viipuri on vanha ruotsalainen kaupunki.
    Linnansaarelle perustetun linnoituksen asukkaat olivat ruotsalaisia.
  • Viipuri on vanha venäläinen kaupunki.
    Se kuului Venäjän valtakuntaan vuodesta 1710 lähtien.
  • Ja jos oikein haluaa, voi Viipuria nimittää myös vanhaksi saksalaiseksi kaupungiksi, koska sen johto oli kauan saksalaisten hallussa.

NÄHTÄVÄÄ VIIPURISSA

Viipurin keskustasta pari kilometriä luoteeseen, meren rannalla on kuuluisa Monrepos´n luonnonpuisto. Se on maisemaltaan vaihteleva; korkeiden rantakallioiden lomassa puro halkoo lehtoja ja niittyjä ja polkuja risteilee vanhojen puiden alla ja sananjalkaviidakossa. On sanottu, että siellä ei päivän aikana tarvitse kulkea samaa polkua kahta kertaa.

Viipurin Linna sijaitsee pienellä kalliosaarella Viipurinlahden salmen suussa. Alun perin linna rakennettiin vuonna 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Viipurin linnassa toimii museo ja tornin näköalatasanne on avoinna päivittäin klo 10–19. Linna on viime vuosikymmenen aikana noussut todelliseksi kulttuurikeskukseksi museon johtajan ripeiden otteiden ansiosta. Oopperanäytökset, taidenäyttelyt, ritaripelit, jazzkonsertit ja filmifestivaalit antavat väriä koko kaupungille. Linnaan avattiin vuonna 2006 Suomi-sali, joka esittelee Viipuria myös suomalaisen kaupunkina.

Torilla ja kauppahallissa sekä kaupungin lukuisissa kaupoissa on runsaat valikoimat mm. edullista pellavaa ja kristallia. Kahvila- ja ravintolatarjonta on monipuolista ja hinnatkin ovat edulliset. Kauppatorin Pyöreä torni kuului aikoinaan Viipurin kaupunginmuuriin. Se rakennettiin Kustaa Vaasan määräyksestä 1500-luvun puolivälissä. 1920-luvulla torni kunnostettiin suosituksi ravintolaksi, jollaisena se vielä nykyisinkin toimii.

Viipurin kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa on arkkitehti Alvar Aallon vuosina 1927–1935 suunnittelema funkkisrakennus. Neuvostovallan vuosina rakennus pääsi pahasti ränsistymään, mutta marraskuussa 2013 se avattiin uudestaan, kunnostettuna entiseen loistoonsa.

Viipurin taidemuseon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930. Arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema rakennus oli Alvar Aallon kirjaston ohella Viipurin merkittävimpiä moderneja julkisia rakennuksia. Taidemuseo avattiin kauniisti kunnostettuna Eremitaasin taidemuseon vaihtuvien taidenäyttelyiden sivutoimipisteeksi kesällä 2010.

Pikahaku