Karjala\Tasavalta\Sortavala\Kollaasi 2 - nettiin.jpg

Sortavalan alue on ollut asuttua seutua muinaishistoriasta asti. Kaupunki perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1632 ja uudemman kerran Sortavala sai kaupunkioikeudet Katariina Suuren toimesta vuonna 1783. Varsinaiseen kukoistukseensa kaupunki kasvoi Suomen itsenäisyyden alkuvuosina ja siitä kehittyi Karjalan alueen keskus niin kaupallisesti kuin koulukeskuksena. Se oli myös Suomen suosituimpia matkailukeskuksia 1930-luvulla. Sortavala on säilynyt rakennuskannaltaan 1900-luvun alkupuolen ainutlaatuisena suomalaisen kaupungin kuvana. Lähes kaikki vanhat suomalaiset rakennukset ovat säilyneet edustaen tyyleiltään kansallisromantiikkaa, funkkista ja kaunista puurakentamisen taitoa.

NÄHTÄVÄÄ SORTAVALASSA

 

  • Gogoljevin museo esittelee taiteilija Kronid Gogoljevin puusta valmistamia upeita patsaita ja tauluja. Esillä on yli 300 puukaiverrusta sekä paljon myös lyijykynätöitä. 
  • Runonlaulaja Pedri Shemeikan patsas kolmikulmapuistossa valmistui vuonna 1935 Kalevalan satavuotisjuhliin. Patsaan takan sijaitsee entinen Suomen Pankki.
  • Vanha puinen paloasema Karjalankadulla toimi alkuperäisessä käytössään aina vuoteen 1995 asti.
  • Ortodoksinen Nikolskajan kirkko Karjalankadulla on vuodelta 1873 ja toimi kirkkona myös Neuvostovallan aikoina. Vastapäätä kirkkoa oli pappila Suomen kaudella.
  • Ortodoksisen kirkkohallituksen talo sisäpihoineen on kaunis pienestä rapistumisestaan huolimatta.
  • Entinen kaupungintalo (rak. 1885) on Sortavalan kauneimpia puurakennuksia. Nykyisin siinä toimii kaupungin keskuskirjasto.
  • Lyseo ja tyttökoulu entisellä Kisamäellä ovat 1900-luvun alussa valmistuneita rakennuksia, jotka edelleenkin hallitsevat Sortavalan kaupunkikuvaa kauneudellaan. Poikalyseon rakennuksessa toimii nykyisin maataloustekninen oppilaitos ja tyttökoulu on Petroskoin yliopiston käytössä.

 

Pikahaku